Yleinen asumistuki on pienituloisten kotitalouksien tärkein asumisen tuki. Se kattaa 70 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista sen jälkeen, kun tuloista riippuva perusomavastuu on vähennetty. Tuen suuruus riippuu kolmesta asiasta: kotitalouden tuloista, asumismenoista ja kunnasta, jossa asunto sijaitsee.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa yksin asuvan enimmäisasumismenot ovat 563 €/kk, kun pienimmillään raja on 394 €/kk. Hyväksyttävien menojen katto on siis pääkaupunkiseudulla 169 euroa kuukaudessa korkeampi. Tämä artikkeli käy läpi, miten tuki lasketaan, mistä rajat tulevat ja millä ehdoilla eri tukimuodot myönnetään.
Kelan asumisen tuet
Kela maksaa asumisen kustannuksiin neljää eri tukea:
- Yleinen asumistuki, pääsääntö pienituloisille kotitalouksille
- Eläkkeensaajan asumistuki eläkettä saaville
- Opintotuen asumislisä opintotukeen oikeutetuille opiskelijoille, jotka asuvat vuokralla tai asumisoikeusasunnossa
- Sotilasavustuksen asumisavustus varusmies- ja siviilipalvelusajalle
Suurin näistä on yleinen asumistuki. Sen perusta on laissa yleisestä asumistuesta (938/2014), joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa.
Yleinen asumistuki: kenelle ja millä ehdoilla
Kelan ohjeen mukaan yleistä asumistukea voi saada, kun:
- Ruokakunnan tulot ovat pienet
- Asunto on vuokra-asunto, asumisoikeusasunto tai osaomistusasunto
- Asuminen on Suomessa vakituista
- Hakija ei kuulu eläkkeensaajan asumistuen tai opintotuen asumislisän piiriin
Asumistuki myönnetään koko ruokakunnalle yhdessä, siis kaikille samassa asunnossa pysyvästi asuville. Kahden aikuisen kotitalouden tulot lasketaan yhteen, vaikka vain toinen olisi vuokrasopimuksessa.
Tuen laskukaava 2026
Kelan ohjeen mukaan tuki lasketaan näin:
Asumistuki = 0,7 × (hyväksyttävät asumismenot − perusomavastuu)
Perusomavastuu riippuu ruokakunnan bruttotuloista ja koosta:
Perusomavastuu = 0,5 × [T − (667 + 94 × A + 296 × L)]
jossa T on ruokakunnan yhteenlasketut bruttotulot kuukaudessa, A aikuisten määrä ja L lasten määrä. Jos tulot jäävät sulkulausekkeen alle, perusomavastuuta ei ole ja tuki on 70 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Euromäärät on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Ahvenanmaalla on omat kertoimensa: tuki on 80 prosenttia asumismenoista ja perusomavastuu 0,42 × [T − (667 + 111 × A + 246 × L)].
Enimmäisasumismenot: miksi sama vuokra ei tuota samaa tukea
Yleisessä asumistuessa kunnat on jaettu kolmeen kuntaryhmään, ja Ahvenanmaalla on oma ryhmänsä. Jokaisella ryhmällä on oma asumismenojen yläraja. Vaikka Helsingissä yksin asuva maksaisi 900 euroa vuokraa, tuki lasketaan vain 563 euron pohjalta, ja loppu jää kokonaan omaksi maksettavaksi.
- Ryhmä I: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
- Ryhmä II: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula ja Vihti
- Ryhmä III: muut Manner-Suomen kunnat
- Ahvenanmaa omana ryhmänään
Vuoden 2026 enimmäisasumismenot Kelan mukaan:
Kahden hengen ruokakunnalle rajat ovat ryhmässä I 808 €/kk, ryhmässä II 652 €/kk ja ryhmässä III 574 €/kk. Neljää henkeä suuremmassa ruokakunnassa raja kasvaa jokaista lisähenkilöä kohti 148 €/kk (I), 134 €/kk (II) tai 129 €/kk (III).
Rajojen on tarkoitus seurata vuokratasoa, mutta ne eivät vastaa markkinavuokria. Etenkin kasvukeskuksissa moni maksaa vuokraa selvästi yli rajan.
Tulojen ja omaisuuden vaikutus
Mitä enemmän ruokakunnalla on tuloja, sitä suurempi on perusomavastuu ja sitä pienempi tuki. Kaavasta voi laskea, että yksin asuvan aikuisen tuki loppuu, kun perusomavastuu kasvaa yhtä suureksi kuin enimmäisasumismenot. Jos vuokra on vähintään rajan suuruinen, tuki loppuu laskennallisesti noin 1 890 €/kk bruttotulojen kohdalla ryhmässä I, noin 1 650 €/kk ryhmässä II ja noin 1 550 €/kk ryhmässä III.
Raja ei ole jyrkkä leikkuri: jokainen lisäeuro tuloja kasvattaa perusomavastuuta 50 sentillä, jolloin tuki pienenee 35 sentillä.
Lapsilisää ja toimeentulotukea ei lasketa tuloksi asumistukea myönnettäessä. Ansiotulot, eläkkeet, työttömyysetuudet ja pääomatulot sen sijaan lasketaan yhteen.
Myös omaisuus vaikuttaa. Yhden aikuisen ruokakunnassa 10 000 euroa ja useamman aikuisen ruokakunnassa 20 000 euroa ylittävästä omaisuudesta 20 prosenttia lasketaan tuloksi. Jos ruokakunnalla on omaisuutta 50 000 euroa tai enemmän, asumistukea ei makseta lainkaan. Pitkäaikaiset velat, kuten asuntolaina ja opintolaina, vähennetään omaisuudesta ensin.
Eläkkeensaajan asumistuki: suurempi prosentti, omat tulorajat
Eläkkeensaajan asumistuki koskee pienituloista, Suomessa vakinaisesti asuvaa henkilöä, joka saa tukeen oikeuttavaa eläkettä, esimerkiksi Kelan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, takuueläkettä tai perhe-eläkettä.
Tuen kaava poikkeaa yleisestä asumistuesta:
Eläkkeensaajan asumistuki = 0,85 × (huomioon otettavat asumismenot − (perusomavastuu + lisäomavastuu))
Vuonna 2026 perusomavastuu on 681,39 €/vuodessa eli noin 56,78 €/kk. Lisäomavastuu on 43,5 prosenttia siitä osasta tuloja, joka ylittää vuositulorajan: yksin asuvalla 10 280 €, parilla, josta vain toinen on oikeutettu tukeen, 14 746 € ja parilla, jonka molemmat ovat oikeutettuja, 16 783 €.
Eläkkeensaajan asumistuessa omaisuusraja on yksin asuvalla 15 000 euroa ja avio- tai avoparilla yhteensä 24 000 euroa. Talletuksista 2 000 euroa henkeä kohti katsotaan käyttövaroiksi, joita ei lasketa omaisuudeksi.
Eläkkeensaajan asumistukea voi hakea takautuvasti kuudelta kuukaudelta, yleistä asumistukea vain yhdeltä kuukaudelta.
Opiskelijat siirtyivät takaisin asumislisään 2025
Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017. Muutos purettiin 1.8.2025, jolloin opiskelijat siirrettiin takaisin opintotuen asumislisän saajiksi. Yleistä asumistukea ei makseta opiskelijoille 31.7.2025 jälkeisältä ajalta.
Opintotuen asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista, mutta enintään:
- 296 €/kk Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa
- 248 €/kk erikseen luetelluissa suuremmissa kunnissa, kuten Tampereella, Turussa ja Oulussa
- 216 €/kk muissa kunnissa
- 83 €/kk, jos asunto on vanhemman omistama tai vuokraama
Opiskelija voi yhä saada yleistä asumistukea esimerkiksi, jos hän asuu oman tai puolisonsa lapsen kanssa, saa opintojen aikana muuta etuutta kuin opintotukea (kuten työttömyysetuutta tai sairauspäivärahaa), on keskeyttänyt opintonsa tai käyttänyt tukikuukautensa loppuun.
Yhteensovitus muiden etuuksien kanssa
Asumistuki ei ole irrallinen etuus, vaan se kytkeytyy useaan muuhun:
- Toimeentulotuki: Asumistuki maksetaan ennen toimeentulotukea. Toimeentulotuen perusosaan asumistuki ei vaikuta, mutta se vähentää asumismenojen huomioon otettavaa osaa.
- Työttömyysturva: Päiväraha lasketaan tuloksi asumistuessa. Suuremmilla päivärahoilla asumistuki voi pudota merkittävästi tai jäädä kokonaan pois.
- Opintotuki: Jos opiskelija saa poikkeuksellisesti yleistä asumistukea, opintoraha lasketaan tuloksi.
- Lapsilisä: Ei vaikuta asumistukeen eikä toisinpäin.
- Vanhempainpäiväraha: Lasketaan tuloksi.
Yhdessä asumistuki ja toimeentulotuki kattavat viimesijaisen turvan: kun asumistuki ei riitä, toimeentulotuki täydentää.
Hakeminen ja maksuaikataulu
Asumistuki haetaan OmaKelan kautta tai paperilomakkeella AT 1. Hakemukseen tarvitaan:
- Vuokrasopimus
- Tositteet ruokakunnan tuloista
- Selvitys ruokakunnan kokoonpanosta
Maksupäivä on kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Tukea maksetaan takautuvasti enintään yhdeltä kuukaudelta, joten hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian muutosta tai tilanteen muuttuessa.
Kela tarkistaa asumistuen vuosittain automaattisesti riippumatta siitä, onko olosuhteet muuttuneet. Lisäksi tuki on tarkistettava aina, kun ruokakunnan kuukausitulot nousevat vähintään 400 € tai laskevat vähintään 200 € edelliseen päätökseen verrattuna.
Esimerkki: yksin asuva palkansaaja Tampereella
Yksin asuva tamperelainen tienaa 1 500 €/kk bruttona ja maksaa vuokraa 700 €/kk. Tampere kuuluu kuntaryhmään II.
- Asumismenot: 700 €/kk ylittää ryhmän II yhden hengen rajan (447 €/kk), joten tukeen huomioidaan vain 447 €/kk. Erotus 253 € jää kokonaan hakijan maksettavaksi.
- Tulot: Huomioon otetaan bruttotulo 1 500 €/kk.
- Perusomavastuun pohja: 1 500 − (667 + 94 × 1 + 296 × 0) = 1 500 − 761 = 739 €.
- Perusomavastuu: 0,5 × 739 = noin 370 €/kk.
- Asumistuki: 0,7 × (447 − 370) = 0,7 × 77 = noin 54 €/kk.
Hakija saa siis noin 54 €/kk asumistukea, ja vuokrasta jää itse maksettavaksi noin 646 €/kk. Vuodessa tuki on noin 650 euroa. Kelan päätös voi poiketa hieman pyöristysten ja tarkkojen tulotietojen vuoksi; luotettavimman arvion saa Kelan asumistukilaskurilla.
Yhteenveto
- Yleinen asumistuki on 70 % hyväksyttävistä asumismenoista perusomavastuun jälkeen. Perusomavastuu on puolet siitä osasta bruttotuloja, joka ylittää ruokakunnan koon mukaisen rajan.
- Enimmäisasumismenot vaihtelevat kuntaryhmittäin: yksin asuvalla 394-563 €/kk Manner-Suomessa.
- Omaisuus vaikuttaa: 50 000 euron omaisuudella tukea ei makseta.
- Eläkkeensaajan asumistuki kattaa 85 % asumismenoista omavastuiden jälkeen, ja sillä on omat tulo- ja omaisuusrajansa.
- Opiskelijat saavat 1.8.2025 alkaen yleensä opintotuen asumislisää yleisen asumistuen sijaan.
- Maksupäivä on kuukauden ensimmäinen pankkipäivä, takautuva haku enintään kuukausi.
Asumistuki ei korvaa markkinavuokraa: kasvukeskuksissa enimmäisasumismenojen ja todellisten vuokrien välinen ero jää hakijan maksettavaksi.
Tietolähteet
- Kela: Yleinen asumistuki
- Kela: Miten tulot ja menot vaikuttavat asumistukeen
- Kela: Eläkkeensaajan asumistuki
- Kela: Opintotuen asumislisä
- Kela: Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025
- Kelan asumistukilaskuri
- Finlex: Laki yleisestä asumistuesta 938/2014
- Finlex: Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007