Opintotuki on monelle korkeakouluopiskelijalle kuukausittaisen toimeentulon perusta, mutta yksittäisten lukujen muistaminen on hankalaa: opintoraha, asumislisä, lainatakaus, tuloraja ja takaisinperintä elävät kaikki omilla säännöillään. Kelan vuoden 2026 muutokset olivat tällä kertaa vähäisiä, sillä opintorahaan ei tehty indeksikorotusta ja sen taso pysyy samana kuin 2023, 2024 ja 2025.
Vuonna 2026 omillaan asuvan korkeakouluopiskelijan opintoraha on 279,38 euroa kuukaudessa, opintolainan valtiontakaus jopa 850 euroa kuukaudessa ja asumislisä pääkaupunkiseudulla enimmillään 296 euroa kuukaudessa. Vuositulorajan ylitys on sallittu enintään 374 euroa, ja sen jälkeen Kela perii ylimenevän osan takaisin 7,5 prosentin korotuksella.
Tässä artikkelissa käydään läpi opintotuen rakenne korkeakouluopiskelijan näkökulmasta: paljonko rahaa irtoaa eri elämäntilanteissa, miten asumistuet eroavat, mihin tuloraja vaikuttaa ja miten opintotuki näkyy verotuksessa.
Opintorahan määrä 2026
Opintorahan suuruus riippuu iästä, asumistilanteesta ja korkeakouluasteesta. Tärkein jakolinja kulkee siinä, asuuko opiskelija vanhempiensa luona vai itsenäisesti. Vanhempien luona asuvalle korkeakouluopiskelijalle maksettava opintoraha on selvästi pienempi kuin omillaan asuvalle, ja alle 20-vuotiaalla myös vanhempien tulot voivat pienentää tukea.
Kelan opintorahataulukon mukaan korkeakouluopiskelijan opintorahan kuukausimäärät 2026 ovat:
- Itsenäisesti asuva, 18 vuotta täyttänyt: 279,38 €
- Vanhempien luona asuva, 20 vuotta täyttänyt: 113,84-204,42 €
- Vanhempien luona asuva, alle 20-vuotias: 43,15-85,98 €
- Huoltajakorotus alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalle: 141,63 € (tämän päälle muiden tukien lisäksi)
Vanhempien luona asuvan kohdalla opintorahan haarukka selittyy vanhempien yhteenlasketuilla tuloilla: matalat tulot nostavat opintorahaa kohti haarukan ylälaitaa, korkeammat tulot pudottavat sitä. Opintotuen laskurilla voi tarkistaa oman tilanteensa eurolleen.
Huomionarvoista on, että opintoraha ei saanut indeksikorotusta vuodelle 2026. Sama summa on ollut käytössä jo vuodesta 2023 alkaen, joten yleisen hintatason nousu on syönyt opintorahan reaaliarvoa kolme vuotta peräkkäin.
Asumislisä vai yleinen asumistuki?
Yksi yleisimmistä opintotuen kysymyksistä on, kummalla puolella opiskelija on jakolinjassa: opintotuen asumislisä vai Kelan yleinen asumistuki. Pääsääntö on yksinkertainen, mutta poikkeuksia on muutamia.
Opintotuen asumislisä kuuluu opiskelijalle, joka:
- Asuu yksin tai kämppiksessä vuokra- tai asumisoikeusasunnossa
- Ei asu samassa taloudessa puolisonsa tai oman lapsensa kanssa
- Saa opintotukea kyseisinä kuukausina
Yleistä asumistukea opiskelija voi sen sijaan hakea, jos:
- Asuu samassa taloudessa puolisonsa tai oman lapsensa kanssa
- On keskeyttänyt opintonsa tai käyttänyt loppuun opintotukikuukautensa
- Saa opintojen aikana muuta etuutta kuin opintotukea, esimerkiksi työttömyysetuutta, kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa
- Opintotuki on lakkautettu riittämättömän edistymisen vuoksi
Opintotuen asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista Kelan ohjeen mukaan, mutta enimmäismäärä porrastetaan asuinkunnan mukaan. Vuonna 2026 asumislisän kuukausikohtaiset enimmäismäärät ovat:
- Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen: 296 €/kk
- 24 muuta suurempaa kaupunkia: 248 €/kk
- Muut kunnat: 216 €/kk
- Vanhemman omistamassa asunnossa: enintään 83 €/kk
Yleinen asumistuki taas perustuu kotitalouden yhteenlaskettuihin tuloihin, asumismenoihin ja kuntaryhmään, eikä siinä ole opiskelijaa erikseen huomioivia rajoja. Pikkulapsiperheen opiskelija jää siksi yleensä taloudellisesti paremmalle puolelle valitsemalla yleisen asumistuen, vaikka asumislisän hakeminen olisi paperilla yksinkertaisempaa.
Opintolainan valtiontakaus, korko ja takaisinmaksu
Opintolaina on opintotuen kolmas osa, jota Kela ei kuitenkaan itse maksa. Kela myöntää valtiontakauksen, jonka voimalla pankki lainaa rahat opiskelijalle. Käytännössä takaus syntyy automaattisesti opintotukipäätöksen yhteydessä, kun opiskelija on hakenut opintorahaa, eikä erillistä lainahakemusta tarvitse Kelaan tehdä.
Korkeakouluopiskelijan valtiontakaus on 850 euroa kuukaudessa vuonna 2026 18 vuotta täyttäneelle Suomessa opiskelevalle. Opiskelija voi nostaa lainan pankista yhdessä tai useammassa erässä, mutta enimmäismäärää ei voi ylittää Kelan opintolainasivun mukaan. Ulkomailla tutkintoon tähtäävässä opiskelussa takausmäärä voi olla suurempi.
Lainan korko sovitaan pankin kanssa, ja se on yleensä joko viitekorkoon (esimerkiksi 12 kuukauden Euribor) sidottu tai pankin oma prime-korko, johon lisätään marginaali. Opintojen aikana opiskelijan ei tarvitse maksaa korkoja eikä lyhentää lainaa: pankki lisää kertyneet korot automaattisesti lainan pääomaan kahdesti vuodessa, 15.6. ja 15.12. Tätä kutsutaan koron pääomittamiseksi, ja se tarkoittaa että lainan kokonaissumma kasvaa opintojen aikana koron verran joka vuosi.
Takaisinmaksu alkaa tyypillisesti 1-2 vuoden kuluttua viimeisen opintotukierän maksamisesta. Pankki sopii opiskelijan kanssa lainan lyhennysohjelmasta. Valtiontakaus on voimassa 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta, eli kovinkaan kiireellä lainaa ei tarvitse kuitata pois.
Opintolainahyvitys palkitsee määräajassa valmistumisen
Määräajassa valmistuvalle korkeakouluopiskelijalle Kela maksaa osan opintolainasta takaisin opintolainahyvityksenä. Kelan ohjeen mukaan hyvitys koskee opiskelijoita, jotka:
- Ovat ottaneet ensimmäisen korkeakoulupaikkansa vastaan 1.8.2014 tai sen jälkeen
- Suorittavat tutkinnon Kelan määrittämässä määräajassa
- Ovat nostaneet opintolainaa yli 2 500 euroa
Hyvityksen suuruus on 40 prosenttia siitä lainamäärästä, joka ylittää 2 500 euroa. Esimerkiksi 300 opintopisteen tutkinnosta hyvityksen enimmäismäärä on noin 6 200 euroa. Hyvityksen saa vain ensimmäisen suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella.
Vuositulorajat: paljonko opiskelija saa tienata?
Opintotuki on tulosidonnainen etuus, mutta tulot lasketaan vuosittain eivät kuukausittain. Tämä on tärkeä erottaa muista Kelan etuuksista: kesällä saa tienata reilustikin, jos talven aikana tulot pysyvät kohtuullisina, eikä kuukausikohtainen ansio yksin laukaise takaisinperintää. Tulorajojen yksityiskohdat ja palautuslaskelmat käymme läpi opintotuen tulorajaa käsittelevässä artikkelissa.
Kelan ohjeen mukaan vuoden 2026 vuosituloraja koostuu kahdesta osasta:
- Tukikuukauden tuloraja: 2 237 € jokaista nostettua tukikuukautta kohti
- Tuettoman kuukauden tuloraja: 3 355 € jokaista kuukautta kohti, jolta opintotukea ei ole nostettu
Rajat eivät ole erillisiä kattoja vaan summautuvat yhdeksi vuosirajaksi. Esimerkiksi 9 tukikuukauden ja 3 tuettoman kuukauden yhdistelmässä vuosituloraja on noin 20 127 + 10 065 = 30 192 euroa.
Lukuihin lasketaan veronalaiset ansio- ja pääomatulot ennen vähennyksiä, kuten palkka, yritystoiminnan tulo, vuokratulot ja osinkotulot. Verovapaat tulot, opintotuki, asumislisä, opintolaina ja toimeentulotuki eivät kasvata vuositulorajaa kuluttavaa summaa.
Tulorajan ylitys ja takaisinperintä
Jos vuositulo ylittyy yli 374 eurolla, Kela perii liikaa maksettua opintotukea takaisin. Takaisinperintä toimii portaina: jokaista alkavaa 2 237 euron ylitystä kohti peritään yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä takaisin. Lainatakausta ei peritä takaisin.
Takaisin maksettavaan summaan lisätään vielä 7,5 prosentin korotus, joka on käytännössä viivästyssakko. Esimerkiksi vuonna 2026 myöhemmin paljastuva 5 000 euron ylitys johtaisi noin kahden tukikuukauden takaisinperintään, johon lisätään 7,5 prosentin korotus, eli yhteensä noin 600 euron lasku. Takaisinperintä voi pahimmillaan tulla yllätyksenä vasta useamman vuoden viiveellä, kun verotustiedot vahvistuvat.
Ennakkoon ylityksen voi välttää palauttamalla opintotuen tai perumalla kuukausia ennen seuraavan vuoden maaliskuun loppua. Palautus tehdään Kelan verkkopalvelussa, ja silloin korotettua takaisinperintää ei synny. Ylityskuukauden palauttaminen ei kuitenkaan kuluta opintotukikuukausia takaisin opiskelijan käytettäväksi siltä lukuvuodelta.
Opintotuki verotuksessa
Opintotuen kolme osaa kohtelevat verottajaa hyvin eri tavoin, ja sekaannukset johtavat usein turhiin verokorteille tehtyihin korjauksiin.
- Opintoraha on veronalaista ansiotuloa. Sen päälle lasketaan ennakonpidätys, jos opiskelijalla on muita tuloja.
- Huoltajakorotus ja opiskelumateriaalilisä ovat veronalaisia samalla tavalla kuin opintoraha.
- Asumislisä on verovapaa etuus, eikä sitä huomioida verotettavassa tulossa.
- Opintolaina ei ole tuloa, joten siitä ei makseta veroa.
Kelan etuuksien verotusta käsittelevän ohjeen mukaan opintorahasta ei tarvitse pyytää verokorttia, jos muita tuloja ei ole, koska veroa ei käytännössä tule maksettavaksi. Jos opiskelija saa palkkatuloa opintojen ohella, palkkaa varten kannattaa hakea oma muutosverokortti, koska palkan ennakonpidätys ei automaattisesti huomioi opintorahan vaikutusta verotukseen. Kesätyöntekijän verokortista ja veroprosentista olemme kirjoittaneet oman oppaan.
Opintorahavähennys pienentää verotusta automaattisesti
Vero.fi:n ohjeen mukaan opintorahaa saaneelle myönnetään automaattisesti opintorahavähennys sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Vähennyksen täysi määrä on 2 600 euroa, mutta enintään saman verran kuin opintorahaa on saatu vuoden aikana.
Vähennys pienenee 50 prosentilla siltä osin kuin puhdas ansiotulo ylittää 2 600 euron rajan. Käytännössä monella vain opintorahaa nostavalla opiskelijalla opintorahavähennys siis kuluttaa koko opintorahan verotettavasta tulosta, eikä opintorahasta jää maksettavaa veroa lainkaan. Palkkatöitä tekevällä opiskelijalla vähennys voi pienentyä tai kadota kokonaan, jolloin opintoraha tulee verotetuksi normaaliin tapaan.
Lisäksi palkkatuloja saavalle myönnetään automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennys vuodelle 2026, mikä leikkaa erikseen palkasta verotettavaa osuutta.
Mistä lisätietoja?
Tarkimmat ja jatkuvasti päivittyvät luvut löytyvät Kelasta: opintoraha korkeakoulussa, opintotuen asumislisä, opintolaina korkeakoulussa ja tulorajat korkeakoulussa. Oman tilanteen mukaisen opintotukimäärän voi laskea Kelan opintotuen laskurilla.
Verotuskysymyksissä vero.fi:n opintorahavähennystä koskeva ohje on kattavin lähde. Verokortin muutokset hoituvat OmaVerossa.