Siirry sisältöön

Verotus · Varallisuus

Perintövero 2026: veroluokat, asteikko ja esimerkit

200 000 euron perinnöstä lapsi maksaa 21 000 euroa, sisarus 47 600 euroa. Verovapaa raja nousi 30 000 euroon vuoden 2026 alussa.

FactYou-toimitus 6 min lukuaika

Vuoden 2026 alusta verovapaan perinnön raja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Muutos koskee perinnönjättäjiä, jotka ovat kuolleet 1.1.2026 tai sen jälkeen. Käytännössä yhä useampi pieni perintö jää nyt kokonaan veron ulkopuolelle, mutta keskikokoiset ja suuret perinnöt verotetaan edelleen progressiivisesti. Lähisukulainen ja kaukainen sukulainen maksavat samasta summasta hyvin eri verot.

Kuka maksaa perintöveroa ja milloin?

Perintövero maksetaan Suomessa, kun perinnönjättäjä tai perinnönsaaja on kuolinhetkellä asunut Suomessa. Verovelvollinen on jokainen perillinen ja testamentinsaaja erikseen, ja vero määräytyy oman perintöosuuden suuruuden perusteella, ei koko jäämistön arvon mukaan.

Perintöveroa ei makseta lainkaan, jos oma osuus jäämistöstä jää alle 30 000 euron. Raja koskee perintöjä, jotka ovat siirtyneet 1.1.2026 jälkeen kuolleilta. Aiemmin verovapaa raja oli 20 000 euroa.

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verotuspäätös tulee tämän jälkeen, ja perintövero erääntyy maksettavaksi noin kolme kuukautta päätöksen saamisesta.

Veroluokka I ja II: kuka kuuluu mihinkin?

Perintöveron suuruus riippuu kahdesta tekijästä: perinnön määrästä ja perinnönsaajan sukulaisuussuhteesta vainajaan. Sukulaisuus määrää veroluokan.

Veroluokka I koskee lähisukulaisia:

  • aviopuoliso ja rekisteröity parisuhdekumppani
  • avopuoliso, jos pariskunnalla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin avioliitossa keskenään
  • suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset (lapset, lapsenlapset, vanhemmat, isovanhemmat)
  • ottolapset ja heidän jälkeläisensä
  • aviopuolison lapsi, vaikka adoptiota ei olisi tehty

Veroluokka II koskee kaikkia muita perinnönsaajia. Tähän kuuluvat esimerkiksi sisarukset, sisarusten lapset, sedät, tädit, serkut sekä täysin sukuun kuulumattomat henkilöt, jotka saavat omaisuutta testamentilla.

Veroluokka II on selvästi kireämpi: samasta perinnöstä maksetaan tyypillisesti yli kaksinkertainen vero verrattuna luokkaan I.

Perintöveron asteikko 2026

Perintövero määräytyy progressiivisesti. Asteikossa kerrotaan, kuinka paljon veroa maksetaan eri suuruisista perintöosuuksista. Vero koostuu kahdesta osasta: kiinteästä alaosan verosta ja sen ylittävän osan prosentista.

Veroluokka I asteikko

Perintöosuus (€)Vero alarajalla (€)Ylimenevästä osasta (%)
30 000 - 40 0001007
40 000 - 60 00080010
60 000 - 200 0002 80013
200 000 - 1 000 00021 00016
yli 1 000 000149 00019

Veroluokka II asteikko

Perintöosuus (€)Vero alarajalla (€)Ylimenevästä osasta (%)
30 000 - 40 00010019
40 000 - 60 0002 00025
60 000 - 200 0007 00029
200 000 - 1 000 00047 60031
yli 1 000 000295 60033

Esimerkki laskennasta: jos lapsi perii 100 000 euroa, vero on 60 000 euron alarajalta 2 800 euroa, ja sen yli menevästä 40 000 eurosta 13 prosenttia eli 5 200 euroa. Yhteensä 8 000 euroa.

Vähennykset: puoliso, alaikäinen ja kotitalousirtain

Eräiden perinnönsaajien verotettavasta osuudesta tehdään vähennyksiä ennen veron laskemista. Vähennys pienentää suoraan verotettavan perintöosuuden määrää.

Puolisovähennys on 90 000 euroa. Vähennyksen saa aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani sekä se avopuoliso, joka kuuluu veroluokkaan I. Käytännössä leski maksaa perintöveroa vasta, kun hänen perintöosuutensa ylittää 90 000 euron lisäksi 30 000 euron alarajan, eli yhteensä 120 000 euroa.

Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa. Sen saa alle 18-vuotias perinnönsaaja, joka on perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa lähin perillinen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa orvoksi jäänyttä lasta. Lapsenlapsi saa alaikäisyysvähennyksen vain, jos hänen oma vanhempansa, eli perittävän lapsi, on jo kuollut.

Kotitalousirtaimisto on verovapaata 7 500 euroon asti vuonna 2026. Aiemmin raja oli 4 000 euroa. Tämä koskee tavanomaista koti-irtaimistoa, kuten huonekaluja, vaatteita ja astioita.

Pesänselvitys-, perunkirjoitus- ja hautauskulut vähennetään jäämistön arvosta ennen perintöosuuksien laskemista.

Esimerkki: 200 000 euron perintö lapselle ja sisarukselle

Sama summa, mutta hyvin erilainen verolasku. Oletetaan, että vainaja jättää 200 000 euron perinnön ja perillinen on joko hänen lapsensa tai sisaruksensa.

Lapsi (veroluokka I) maksaa 200 000 eurosta 21 000 euroa veroa. Käteen jää 179 000 euroa. Efektiivinen veroaste on 10,5 prosenttia.

Sisarus (veroluokka II) maksaa samasta 200 000 eurosta 47 600 euroa veroa. Käteen jää 152 400 euroa. Efektiivinen veroaste on 23,8 prosenttia.

Erotus on 26 600 euroa, eli kaukaisempi sukulainen maksaa Suomessa selvästi enemmän veroa kuin lähisukulainen samasta perinnöstä. Tämä rakenne on perintöverotuksen ydin: laki suosii suoraa polvea ja puolisoita, ei sivusukulaisia tai testamentinsaajia.

Lesken oikeus ja sen vaikutus verotukseen

Lakimääräinen leski on Suomessa erikoisasemassa. Vaikka aviopuoliso ei välttämättä peri vainajaa lainkaan jos lapsia on, leskellä on oikeus pitää vainajan ja itsensä yhteinen koti hallinnassaan koko elinaikansa, jollei lesken omasta varallisuudesta löydy vastaavaa asuntoa. Tätä kutsutaan lesken hallintaoikeudeksi.

Verotuksessa hallintaoikeus pienentää sen omaisuuden arvoa, jonka rintaperilliset perivät. Asunnon arvosta vähennetään hallintaoikeuden pääoma-arvo, joka lasketaan lesken iän ja vuosittaisen tuottokertoimen perusteella. Käytännössä mitä nuorempi leski on, sitä suurempi vähennys ja sitä pienempi rintaperillisten verotettava osuus.

Jos leski on perillisasemassa, hän voi hyödyntää 90 000 euron puolisovähennyksen. Yhdistettynä hallintaoikeuteen käytännössä leski maksaa harvoin perintöveroa.

Perintövero vai lahjavero: kannattaako lahjoittaa etukäteen?

Lahjaveron asteikko on samanlainen kuin perintöveron, ja veroluokat I ja II määräytyvät samoin sukulaisuussuhteen mukaan. Erot tulevat esiin verovapaiden rajojen ja kolmen vuoden säännön kautta.

Lahjaveroa maksetaan, jos samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen yhteissumma kolmen vuoden aikana on 7 500 euroa tai enemmän. Aiemmin raja oli 5 000 euroa. Käytännössä molemmat vanhemmat voivat antaa kullekin lapselleen 7 499 euroa joka kolmas vuosi täysin verovapaasti, eli pariskunta voi siirtää yhdelle lapselle enintään 14 998 euroa kolmessa vuodessa ilman lahjaveroa.

Pitkän aikavälin omaisuuden siirtoa harkitsevalle järjestelmä tarjoaa konkreettisen säästön. Esimerkki: jos vanhemmat haluavat siirtää 100 000 euroa lapselleen, vaihtoehtoja ovat:

  • Yhtenä lahjana: lahjaveroa 8 000 euroa.
  • Pieninä lahjoina kolmen vuoden välein, alle 7 500 euroa kerrallaan kummaltakin vanhemmalta: lahjaveroa 0 euroa, mutta siirto kestää useita vuosia.
  • Perintönä: vero 8 000 euroa lapselle (veroluokka I, 100 000 euroa), edellyttäen ettei muita perintöosuuksia ole.

Kolmen vuoden sääntö koskee myös perintöä. Jos vainaja on lahjoittanut omaisuutta samalle henkilölle kolmen vuoden aikana ennen kuolemaansa, lahjat lisätään perintöosuuteen. Etukäteinen lahjoittaminen vähentää veroa siis vain, jos lahjoittaja elää yli kolme vuotta lahjasta.

Sukupolvenvaihdosten ja yritysomaisuuden siirtoon liittyy erityishuojennuksia, joita ei käsitellä tässä yhteydessä.

Yhteenveto

Vuoden 2026 perintöverotuksen pääpiirteet:

  • Verovapaa raja 30 000 euroa (oma perintöosuus).
  • Asteikko progressiivinen, veroluokka I lähisukulaisille, veroluokka II muille.
  • Suurin marginaalivero veroluokka I:ssä 19 prosenttia, veroluokka II:ssa 33 prosenttia.
  • Puolison vähennys 90 000 euroa, alaikäisen lapsen vähennys 60 000 euroa.
  • Kotitalousirtaimisto verovapaata 7 500 euroon asti.
  • Lahjaveron alaraja nousi 7 500 euroon kolmen vuoden aikana saman antajan lahjoista.

Pieniä ja keskisuuria perintöjä järjestelmä kohtelee vuonna 2026 lievemmin kuin aiemmin. Suurissa perinnöissä, etenkin veroluokassa II, vero on edelleen merkittävä, ja lahjoituksilla sekä hallintaoikeusjärjestelyillä voidaan keventää lopullista verorasitusta merkittävästi. Jos perintöön kuuluu asunto tai kesämökki, katso myös asunnon myyntivoiton verotus ja mökki verotuksessa – perintöverotusarvo vaikuttaa suoraan myöhemmän myynnin veroihin.

  1. 1 Verohallinto: Perintöverolaskuri ja veroluokat
  2. 2 Verohallinto: Perintö
  3. 3 Verohallinto: Lahja
  4. 4 Verohallinto: Verotus muuttuu vuonna 2026
  5. 5 Veronmaksajain Keskusliitto: Veromuutoksia 2026
  6. 6 Finlex: Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940
  1. Verotus
  2. Verotus
  3. Verotus

Laske oma verokuittisi

Näe tarkkaan mihin verorahasi käytetään omalla palkallasi ja kunnallasi.

Avaa verokuitti