Suomessa on kaksi rinnakkaista reittiä, joilla pientalon omistaja voi saada julkista tukea energiaremonttiin: kotitalousvähennys verotuksessa ja erilliset valtion avustukset. Vuonna 2026 nämä reitit eivät enää käytännössä ole rinnakkaisia. ARAn aikaisempi pientalon energia-avustus päättyi jo vuonna 2022, ja ELY-keskusten myöntämä öljylämmityksen vaihtoavustus päättyi 2023. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät ovat siirtyneet uudelle Varke-virastolle, joka ei myönnä yleistä energia-avustusta pientaloille.
Käytännössä energiaremontin julkinen tuki tulee vuonna 2026 lähes aina kotitalousvähennyksen kautta. Tässä artikkelissa käymme läpi tarkat luvut, mitä voi vähentää, mitä ei voi, ja paljonko 8 000 euron lämpöpumppuprojektista jää käteen.
Kotitalousvähennyksen luvut 2026
Verohallinnon ohjeen mukaan kotitalousvähennyksen euromäärät ja prosentit ovat vuonna 2026 samat kuin 2025. Tämä tarkoittaa, että viime vuosien korkeammista tasoista on palattu maltillisempaan vähennykseen.
Vuoden 2026 kotitalousvähennys yritykseltä ostetusta työstä:
- vähennysprosentti: 35 % työn arvonlisäverollisesta hinnasta
- enimmäismäärä: 1 600 euroa henkilöä kohden
- omavastuu: 150 euroa henkilöä kohden
Jos palkkaat työntekijän työsopimuksella:
- vähennysprosentti: 13 % maksetusta palkasta ja työnantajan sivukuluista
- sama 1 600 euron katto ja 150 euron omavastuu
Pariskunta voi saada yhteensä enintään 3 200 euron vähennyksen, kun molemmat hakevat oman osuutensa.
Öljylämmityksestä luopumiseen on edelleen voimassa erityiskorotus, joka säilyy myös vuonna 2026:
- vähennysprosentti: 60 % työn osuudesta yritykseltä ostettaessa
- vähennysprosentti: 30 % palkasta ja sivukuluista työsopimuksella
- enimmäismäärä: 3 500 euroa henkilöä kohden
Olennainen yksityiskohta: vähennys lasketaan vain työn osuudesta. Materiaalit, laitteet ja matkakulut eivät kuulu vähennyspohjaan. Tämän vuoksi laskussa on oltava selkeä erittely.
Onko erillistä energiaremonttivähennystä?
Ei ole. Suomen verojärjestelmässä energiaremontti on aina osa kotitalousvähennystä. Vuosina 2022 ja 2023 oli erillinen kotitalousvähennyksen “energiaremonttikorotus”, jonka prosentti oli yritystyölle 60 ja katto 3 500 euroa. Tämä korotus rajattiin vuoden 2023 jälkeen koskemaan vain öljylämmityksestä luopumista, ja samaan rajaukseen jäätiin vuosille 2025 ja 2026.
Eli kun puhutaan “energiaremonttivähennyksestä”, tarkoitetaan kahta eri asiaa:
- Öljylämmityksen vaihtaminen muuhun lämmitysmuotoon: korotettu 60 % prosentti ja 3 500 euron katto.
- Muu energiaremontti, kuten suora ilmalämpöpumpun asennus tai aurinkopaneelien asennus: tavallinen 35 % prosentti ja 1 600 euron katto.
Mihin energiaremontteihin vähennyksen saa
Verohallinnon nykyisen ohjeen perusteella vähennys koskee seuraavia energiatehokkuutta parantavia töitä:
- maa-, ilmavesi- ja ilmalämpöpumpun asennus
- aurinkopaneelien ja aurinkolämpöjärjestelmän asennus
- lämmitysjärjestelmän uusiminen, parantaminen tai korjaaminen
- ilmalämpöpumpun huolto
- sähköauton latausaseman asennus
Vähennyksen ulkopuolelle jäävät selvästi:
- ikkunoiden vaihto (työkin)
- seinien, kattojen ja yläpohjan eristystyöt
- nuohoustyöt
- suunnittelu, mittaukset ja energiakatselmukset
- materiaalit, laitteet ja niiden hinta
- kuljetus- ja matkakulut
Lista on tärkeä, koska moni mieltää ikkunaremontin tai eristyksen energiaremontiksi. Verotuksessa nämä ovat tavallista perusparannusta, jota kotitalousvähennys ei kata.
Aurinkopaneelit: kotitalousvähennys vai jokin muu?
Aurinkopaneelien asennustyöstä saa kotitalousvähennystä yritykseltä ostettuna 35 % työn osuudesta. Itse paneelit eivät ole vähennyskelpoisia. Tyypillisessä 6 kilowattipiikin pientaloasennuksessa työn osuus on noin 1 500 euroa eli vähennys on 1 500 × 35 % − 150 = 375 euroa.
Aurinkopaneeleille ei ole vuonna 2026 erillistä valtion suoraa avustusta pientalon omistajalle. Sähkön myynnistä saatu tulo on luonnollisesti veronalaista pääomatuloa, mutta omakulutus ei tuota verotettavaa tuloa eikä vähennä vähennysoikeutta.
ARAn ja Varken avustukset: ovatko vaihtoehto?
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus eli ARA siirtyi vuoden 2024 alussa osaksi uutta Asumisen ja rakentamisen virastoa Varkea. Vuonna 2026 Varken pientaloihin suoraan kohdentuvat avustukset ovat hyvin rajalliset:
- Korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten asuntoihin: kohdentuu liikkumisen esteettömyyteen, ei energiaremonttiin.
- Avustukset taloyhtiöille: koskevat asunto-osakeyhtiöitä ja asumisoikeustaloja, eivät yksittäistä pientaloa.
Aikaisemmat pientalon omistajalle suunnatut energia-avustukset eivät enää ole haettavissa:
- ARAn pientalon energia-avustus 4 000 euroa: hakuaika päättyi 31.12.2022.
- ELY-keskusten öljylämmityksen vaihtoavustus 2 500-4 000 euroa: hakuaika päättyi 19.5.2023.
Hallitus linjasi kehysriihessään huhtikuussa 2026 uusia toimia korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden tukemiseksi. Yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä julki, joten 2026 toteutettavissa oleva julkinen tuki on käytännössä kotitalousvähennys.
Voiko saada sekä avustuksen että kotitalousvähennyksen?
Verohallinnon ohjeessa sääntö on yksiselitteinen: jos samaa kunnostus- tai perusparannustyötä varten on saatu avustusta valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön varoista, tästä työstä ei saa kotitalousvähennystä.
Käytännön merkitys 2026: niin kauan kuin pientalon energiaremonttiin ei ole erillistä avustusta, sääntö ei aktualisoidu pientalon omistajan kohdalla. Jos kuitenkin uusi avustusinstrumentti tulee, kannattaa muistaa, että avustus pienentää kotitalousvähennyksen pohjaa kerta toisensa jälkeen, ei lisää sitä.
Konkreettinen vertailu: 8 000 euron lämpöpumppu
Otetaan tyypillinen tilanne: pariskunta vaihtaa öljykattilan ilmavesilämpöpumppuun. Kokonaislasku on 8 000 euroa, josta työn osuus on 3 500 euroa ja laitteet ja materiaalit 4 500 euroa.
Vaihtoehto 1: tavallinen kotitalousvähennys (jos talo on aiemmin lämmitetty esim. sähköllä).
- vähennyspohja: 3 500 euroa työtä
- vähennys: 3 500 × 35 % = 1 225 euroa
- omavastuu: 150 euroa
- yhden henkilön vähennys: 1 075 euroa
- vähennys jää selvästi alle 1 600 euron katon, joten pariskunta ei saa lisähyötyä jakamisesta
Vaihtoehto 2: öljylämmityksestä luopuminen (talo siirtyy öljystä lämpöpumppuun).
- vähennyspohja: 3 500 euroa työtä
- vähennys: 3 500 × 60 % = 2 100 euroa
- omavastuu: 150 euroa
- yhden henkilön vähennys: 1 950 euroa
- jos pariskunta jakaa työn osuuden, kumpikin saa noin 975 euroa, yhteensä 1 950 euroa
Vaihtoehto 3: hypoteettinen tilanne, jos öljystä luopumiseen tulisi uudelleen 4 000 euron suora avustus.
- avustus: 4 000 euroa
- avustetun työn osuus: oletetaan 50/50, eli 1 750 euroa työn pohjasta on avustettu
- jäljelle jäävä vähennyskelpoinen työn osuus: 1 750 euroa
- vähennys: 1 750 × 60 % = 1 050 euroa, omavastuun jälkeen 900 euroa
- kokonaishyöty: 4 000 + 900 = 4 900 euroa, eli avustus on parempi kuin pelkkä vähennys mutta vain 2 950 euroa korkeampi
Vuonna 2026 tämä kolmas vaihtoehto on hypoteettinen, joten käytännössä parhaaseen lopputulokseen pääsee kun talossa on vielä öljylämmitys ja vaihto tehdään juuri sen takia.
Kuvaajasta näkee selvästi, että tavallisessa energiaremontissa vähennyksen 1 600 euron katto saavutetaan jo noin 5 000 euron työn hinnalla. Öljylämmityksen vaihdossa kattoon 3 500 euroa pääsee vasta noin 6 100 euron työllä.
Sähkösopimus ja sähkön hinta: vaikutus verotukseen
Pörssisähkön yleistymisen myötä monet kysyvät, voiko korkeasta sähkölaskusta saada verotuksessa hyvitystä. Vastaus on kielteinen: vakituisen asunnon sähkölasku ei ole vähennyskelpoinen henkilöverotuksessa lainkaan, eikä sähkönhinta vaikuta kotitalousvähennykseen.
Sähkön hintavaihtelu vaikuttaa kuitenkin energiaremontin kannattavuuslaskelmaan. Mitä korkeampi pörssisähkön keskihinta on, sitä nopeammin lämpöpumppu tai aurinkopaneeli maksaa itsensä takaisin. Kotitalousvähennys puolestaan lyhentää takaisinmaksuaikaa kertaluonteisesti noin 10-25 prosenttia.
Vuoden 2022 sähkövähennys oli kertaluonteinen, ja se päättyi vuoden 2023 verotukseen. Sitä ei enää sovelleta vuonna 2026.
Yleiset väärinymmärrykset
Yleisin sudenkuoppa on se, että vähennystä lasketaan koko remontin hinnasta, ei pelkästä työstä. Tyypillisessä lämpöpumppuasennuksessa työn osuus on 30-50 prosenttia kokonaishinnasta, ja loput menevät laitteeseen ja materiaaleihin. Pyydä siis aina urakoitsijalta eritelty lasku, jossa työ ja laitteet on erotettu omiksi rivikseen.
Toinen yleinen virhe on se, että urakoitsija ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Tarkistus käy 30 sekunnissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä eli ytj.fi:stä. Jos urakoitsija ei ole rekisterissä, vähennystä ei saa lainkaan riippumatta siitä kuinka oikein lasku on muuten tehty.
Mitä vähennys ei kata
Edellisten lisäksi kannattaa muistaa, että kotitalousvähennys ei kata:
- omaa työtä eikä lähipiirin (puoliso, lapset, vanhemmat) palkatonta apua
- suunnittelutyötä, energiakatselmusta tai mittauksia, vaikka ne edeltäisivät asennusta
- urakoitsijan matka- ja kuljetuskuluja
- työtä yhteisissä tiloissa kuten taloyhtiön piha-alueella, pl. asunto-osakeyhtiön erillinen kotitalousvähennys
- työtä, jota varten on saatu valtion tai kunnan avustus
Käytännön muistilista energiaremonttiin
- Selvitä etukäteen, onko taloon vaihdettava lämmitysmuoto öljystä jokin muu. Jos on, käytössä on korotettu 60 % prosentti.
- Pyydä urakoitsijalta tarjous, jossa työn ja materiaalin osuus on eritelty.
- Tarkista urakoitsijan ennakkoperintärekisteröinti ytj.fi:stä.
- Maksa lasku tilisiirrolla, ei käteisellä.
- Säilytä lasku 6 vuotta verotuksen toimittamisvuoden päättymisen jälkeen.
- Ilmoita vähennys OmaVerossa joko etukäteen verokortille tai veroilmoituksella.
- Jos pariskunta hakee yhdessä, jakakaa työn osuus euromääräisesti molempien kotitalousvähennyspohjaan.
Yhteenveto
Vuonna 2026 energiaremontin julkinen tuki kulkee Suomessa lähes aina kotitalousvähennyksen kautta. Tavallisesta energiaremontista saa 35 % työn osuudesta verosta pois, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden, ja öljystä luopumisesta saa 60 % ja enintään 3 500 euroa henkilöä kohden. Aurinkopaneelien ja lämpöpumpun asennustyöstä vähennys koskee vain työn osuutta, ei laitteita.
ARA, ELY ja Varke eivät myönnä vuonna 2026 yleistä energia-avustusta pientalon omistajalle, ja aiemmat avustushaut ovat päättyneet. Jos hallituksen kehysriihen 2026 linjaukset johtavat uusiin avustuksiin, kannattaa muistaa, että avustus pienentää kotitalousvähennyksen pohjaa, ei lisää sitä. Saman euron osalta valittavaksi tulee siis kumpi reitti, ei molemmat.