Yli puoli miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa kunnallisvero kiristyi vuoden 2026 alussa. Suomen 308 kunnasta 38 päätti nostaa tuloveroprosenttiaan, kun taas viisi kuntaa keventi sitä. Loput 265 kuntaa pitivät prosenttinsa ennallaan. Luvut koskevat koko maata: yksi keventäjistä, Finström, on Ahvenanmaalla, joten Manner-Suomessa keventäjiä oli neljä.
Kunnallisveron painotettu keskiarvo Manner-Suomessa nousi 0,04 prosenttiyksikköä ja on vuonna 2026 7,57 %. Korkein veroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %) ja matalin Kauniaisissa (4,7 %). Ero ääripäiden välillä on 6,2 prosenttiyksikköä.
Kuinka moni kunta nosti veroa
Verohallinnon veroprosenttipäätöksen ja Kuntaliiton koosteen mukaan vuoden 2026 muutokset jakautuivat näin:
Korottavissa kunnissa asuu yhteensä noin 560 000 ihmistä. Tyypillisin korotus oli 0,2 prosenttiyksikköä, ja sen teki yhdeksän kuntaa. Suurin yksittäinen korotus, 0,8 prosenttiyksikköä, tehtiin kolmessa kunnassa: Inkoossa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä.
Asukasluvultaan suurimmat korottajat olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Lahti nosti tuloveroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksikköä (8,1 → 8,6), Nurmijärvi 0,4 prosenttiyksikköä (7,5 → 7,9) ja Kerava 0,3 prosenttiyksikköä (7,0 → 7,3).
Veroprosenttiaan keventäneet viisi kuntaa olivat Halsua, Luhanka, Sodankylä, Vehmaa sekä Ahvenanmaan Finström. Kaikkien keventäjäkuntien asukasluku on alle 10 000.
Korkeimman kunnallisveron kunnat 2026
Manner-Suomen korkeimmat tuloveroprosentit ovat pienissä ja keskisuurissa kunnissa eri puolilla maata. Listan kärjessä on Pomarkku, jonka 10,9 prosenttia on Manner-Suomen korkein.
Yhteensä Manner-Suomessa 13 kunnan tuloveroprosentti on yli 10. Kymmenen kunnan listan ulkopuolelle jäävät Merijärvi, Miehikkälä ja Virolahti (10,1 prosenttia kukin). Lisäksi Oulainen ja Jämijärvi ovat tasan 10,0 prosentissa.
Halsua sijoittuu yhä kärkikolmikkoon, vaikka se laski veroprosenttiaan vuodelle 2026. Pomarkku on pitänyt 10,9 prosentin tasonsa vuodesta 2025.
Matalimman kunnallisveron kunnat 2026
Toisessa ääripäässä ovat pääkaupunkiseudun kaupungit ja muutama pieni erityistapaus. Kauniainen on matalin 4,7 prosentilla. Kaupunki nosti prosenttiaan vuodelle 2025 0,3 prosenttiyksikköä, mutta on yhä Suomen matalin.
Kaikkien kuntien verotulot eivät nojaa kunnallisveroon. Valtiovarainministeriön ennusteen (22.9.2025) mukaan kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on Eurajoella 62,9 prosenttia ja Kustavissa 56,5 prosenttia, kun taas kunnallisveron osuus on Eurajoella vain 31,5 prosenttia ja Kustavissa 36,6 prosenttia. Sekä Eurajoki että Kustavi ovat listalla matalimman kunnallisveron kuntien joukossa.
Suurimmat korotukset prosenttiyksiköissä
Kun katsotaan absoluuttista korotuksen suuruutta, vuoden 2026 kärkikolmikko on selvä:
| Kunta | 2025 % | 2026 % | Muutos %-yks. |
|---|---|---|---|
| Inkoo | 8,1 | 8,9 | +0,8 |
| Hämeenkyrö | 9,4 | 10,2 | +0,8 |
| Ylöjärvi | 8,4 | 9,2 | +0,8 |
| Lahti | 8,1 | 8,6 | +0,5 |
| Nurmijärvi | 7,5 | 7,9 | +0,4 |
Hämeenkyrön korotus nosti kunnan 10 prosentin rajan yli.
Kuntaliiton mukaan sote-uudistuksen jälkeen yhteensä 32 kuntaa on joutunut korottamaan tuloveroprosenttiaan yli yhdellä prosenttiyksiköllä. Korotukset kasaantuvat samoihin kuntiin: 14 kuntaa joutui vuonna 2026 nostamaan sekä kunnallisveroa että vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia.
Maakuntien väliset erot
Korkein painotettu keskimääräinen kunnallisvero on Keski-Pohjanmaalla (9,34 %), matalin Uudellamaalla (6,08 %). Ero ääripäiden välillä on yli 3 prosenttiyksikköä, vaikka kyseessä on saman maan sisäinen vertailu.
Manner-Suomen keskiarvo 7,57 prosenttia jää lähelle Varsinais-Suomen tasoa, koska Uudenmaan suuret kaupungit painavat valtakunnallisen luvun alas.
Miksi kunnat nostavat veroprosenttia
Kuntaliitto erittelee neljä keskeistä syytä kuntien veropäätösten taustalla vuonna 2026.
Ensinnäkin kustannukset nousevat ripeämmin kuin verotulot. Kuntaliiton mukaan syinä ovat muun muassa työttömyyden nousu ja palkat. Kuntaliitto katsoo myös, että Orpon hallituksen säästölait ovat lisänneet kuntien kustannuksia.
Toiseksi valtionosuudet pienenevät. Kuntaliiton mukaan valtionosuuksia pienentävät lapsimäärän lasku ja valtionosuusleikkaukset. Kuntien välillä on muutenkin suuria eroja verotulopohjissa.
Kolmanneksi investoinnit painavat. Koulujen peruskorjaukset, päiväkotien uudisrakentaminen ja kunnallistekniikan investoinnit on rahoitettava jollakin. Joissakin kunnissa tyhjenevät sote-kiinteistöt lisäävät kuluja ja vähentävät vuokratuottoja.
Neljänneksi kunnallisverokynnys nousee jatkuvasti. Vuonna 2026 palkansaajan kunnallisverokynnys on jo 19 620 euroa vuodessa, eli pienituloisilta ei käytännössä kerry kunnallisveroa lainkaan. Kynnyksen nousu pienentää erityisesti pienten kuntien verotuottoa.
Kuntaverokynnys on noussut yli kymmenessä vuodessa
Kuntaverokynnys eli tuloraja, jonka jälkeen palkansaaja alkaa maksaa kunnallisveroa, on kasvanut tasaisesti.
Kynnys on noussut vuodesta 2015 lähes 10 000 eurolla. Kuntaliiton mukaan se vaikuttaa verotuloihin erityisesti pienissä kunnissa.
Sote-uudistus muutti vertailupohjan
Vuoden 2023 sote-uudistuksessa Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteihin tehtiin 12,64 prosenttiyksikön kertaleikkaus, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuu siirtyi hyvinvointialueille. Uudistuksen vaikutuksia kunnallisverotukseen käsittelemme laajemmin kunnallisveron 2026 muutoksia koskevassa artikkelissa. Vielä vuonna 2022 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 20,00. Vuoden 2026 luku 7,57 ei siis ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin ennen uudistusta.
Ahvenanmaalla sote-uudistusta ei tehty samalla tavalla, joten saaristomaakunnan kunnallisveroprosentit ovat yhä 17 - 19,7 prosentin tasolla. Ahvenanmaan painotettu keskiarvo on 17,67 prosenttia.
Kuntaliiton mukaan vuoden 2026 muutokset ovat olleet kaikkiaan maltillisia. Veroprosenttia nostaneiden kuntien lukumäärä, 38, on selvästi pienempi kuin vuosina 2024 (85) ja 2025 (66). Kunnallisveron paine kuitenkin keskittyy yhä samoihin kuntiin: pieniin, ikääntyviin maaseutukuntiin, joissa veropohja kapenee samaan aikaan kun kustannukset kasvavat.
Paljonko sinä maksat kunnallisveroa ja mihin se käytetään? Sen näet FactYoun verokuittilaskurista.