Kauniaisissa asuvan henkilön käytettävissä oleva mediaanitulo oli vuonna 2024 tasan 45 200 euroa. Rautavaaralla saman vuoden mediaani oli 22 672 euroa. Sama henkilö siis saa Kauniaisissa kahdessa vuodessa enemmän käteen kuin pohjoissavolaisessa Rautavaarassa neljässä.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kuntien välinen ero on Suomessa edelleen jyrkkä, vaikka koko maan mediaani jää 28 604 euroon. Kauniainen on Suomen suurituloisin kunta selvällä erolla. Kymmenen suurituloisimman kunnan joukossa on neljä Ahvenanmaan kuntaa ja kuusi Etelä-Suomen kuntaa. Matalimman mediaanitulon kymmenestä kunnasta kahdeksan on Pohjois-Karjalassa tai Pohjois-Savossa.
Mitä mediaanitulo tarkoittaa tässä jutussa
Tilastokeskus julkaisee asuntokuntien tulot kahdella eri mittarilla: ne saa joko nimellisinä euroina asuntokuntaa kohden tai jaettuna kulutusyksiköillä. Jälkimmäinen niin sanottu ekvivalentti mediaanitulo ottaa huomioon, että suuri perhe tarvitsee enemmän rahaa saavuttaakseen saman elintason kuin yksin asuva. Eurostat-asteikko antaa ensimmäiselle aikuiselle painon 1,0, muille aikuisille 0,5 ja lapsille 0,3.
Tässä jutussa esitetyt luvut ovat ekvivalentteja mediaanituloja vuodelta 2024, jolloin Tilastokeskuksen tulonjakotilasto on viimeisin saatavilla. Ne on julkaistu joulukuussa 2025. Mittari on sama, jolla EU vertailee tuloeroja ja köyhyysrajoja jäsenmaiden välillä.
Top 10 rikkaimmat kunnat 2024
Kärjessä on kaksi aluetta: Ahvenanmaa ja Etelä-Suomen kuntia Espoosta Sipooseen.
Kauniainen vie listalla oman kategoriansa: sen mediaani on lähes 8 500 euroa korkeampi kuin kakkosena olevan Jomalan. Ero kakkosen ja kymmenennen välillä on sen sijaan vain noin 2 800 euroa.
Listalla on neljä Ahvenanmaan kuntaa (Jomala, Sottunga, Lemland ja Brändö) sekä kuusi Etelä-Suomen kuntaa (Kauniainen, Pornainen, Sipoo, Espoo, Masku ja Siuntio). Seuraavina ovat Kirkkonummi (33 763 €) ja Inkoo (33 703 €).
Top 10 köyhimmät kunnat 2024
Matalimman mediaanitulon kymmenen kuntaa ovat kaikki pieniä maaseutukuntia, joista kahdeksan sijaitsee Pohjois-Karjalassa tai Pohjois-Savossa.
Rautavaaralla mediaani jää 22 672 euroon, mikä on Suomen kuntien matalin luku ja noin 79 prosenttia koko maan mediaanista (28 604 €). Erotus rikkaimman ja köyhimmän välillä on 22 528 euroa eli Kauniaisten mediaani on lähes kaksinkertainen.
Mistä erot johtuvat
Tulonjakotilasto kertoo tulotasosta, ei syistä, mutta muutama tekijä näkyy suoraan Tilastokeskuksen luvuista.
Ikärakenne. Eläketulot ovat tyypillisesti pienempiä kuin palkkatulot, ja eläkeläisten osuus vaikuttaa kunnan mediaaniin. Rautavaaralla 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2024 lopussa 43,2 prosenttia asukkaista, kun koko maassa osuus oli 23,6 prosenttia. Kauniaisissa osuus (23,5 prosenttia) on lähes sama kuin koko maassa, joten korkea mediaani ei selity ikärakenteella.
Pääomatulot. Kauniaisissa asuntokunta sai vuonna 2024 osinkotuloja keskimäärin 22 012 euroa, kun koko maassa keskiarvo oli 2 336 euroa. Rautavaaralla osinkotuloja oli keskimäärin 690 euroa.
Kauniainen on tilastollinen poikkeus
Kauniainen on niin selvä ykkönen, että se kannattaa nostaa erikseen esiin. Vain noin 10 000 asukkaan kunta oli suurituloisin sekä vuonna 2015 että vuonna 2024. Vuonna 2024 Kauniaisten asuntokuntien bruttotulot olivat keskimäärin 163 568 euroa, kun koko maassa keskiarvo oli 63 605 euroa.
Vuoden 2024 luvuilla Kauniaisten ekvivalentti mediaani 45 200 euroa on 58 prosenttia korkeampi kuin koko maan mediaani 28 604 euroa. Asuntokuntien (ei kulutusyksikköjen) mediaanitulo Kauniaisissa oli 69 098 euroa, kun Rautavaaralla se jäi 30 522 euroon.
Kauniaisten erityisasema näkyy myös pidemmässä kehityksessä. Kauniaisten mediaanitulo on vuosina 2015-2024 pysynyt 44 000 ja 46 200 euron välissä, kun koko maan mediaani on noussut 27 800 eurosta 28 600 euroon. Rautavaarallakin mediaani on hivenen kasvanut, 22 100 eurosta 22 672 euroon.
Saman ajanjakson koko maan mediaani pysyy 27 800 ja 29 200 euron välissä, ja Rautavaaran mediaani 22 000 ja 23 100 euron välissä. Suhteet eivät ole liikkuneet vuosikymmenessä juuri lainkaan.
Suuret kaupungit
Pääkaupunkiseutu ei ole yhtenäinen tuloalue. Espoon mediaani on 34 096 euroa, Helsingin 31 507 euroa ja Vantaan 30 061 euroa, joten kaikki kolme ylittävät koko maan mediaanin (28 604 €). Muiden suurten kaupunkien mediaani jää sen alle: Tampereella se on 26 690, Turussa 26 026 ja Jyväskylässä 26 127 euroa.
Kauniaisten paradoksi: matala vero, korkea veropohja
Kuntien tulotaso vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon yksi veroprosentti tuottaa. Kuntaliiton mukaan yhden prosenttiyksikön korotus kunnan tuloveroprosenttiin tuottaa Kauniaisissa noin 460 euroa asukasta kohti, kun Merijärvellä se tuottaa noin 130 euroa. Kauniainen soveltaa Manner-Suomen matalinta kunnallisveroprosenttia (4,7), vaikka mediaanitulo on 58 prosenttia korkeampi kuin koko maassa.
Köyhimmissä kunnissa logiikka kääntyy päinvastoin: kun veropohja on ohut, yksi veroprosentti tuottaa vähän rahaa, ja kunnat joutuvat usein nostamaan veroprosenttiaan. Vuoden 2026 korkein kunnallisveroprosentti, 10,9, on Pomarkussa (Veronmaksajain Keskusliitto ja Kuntaliitto), mutta Pomarkku ei ole mediaanituloltaan matalimpien kuntien joukossa. Veroprosentti ja tulotaso eivät siis aina seuraa toisiaan. Verotulojen eroista kerromme lisää artikkelissa kuntien verotulot per asukas.
Erot ovat pysyviä
Erot eivät ole lyhytaikaisia. Vuoden 2024 kymmenestä suurituloisimmasta kunnasta seitsemän (Kauniainen, Jomala, Sottunga, Lemland, Brändö, Sipoo ja Espoo) oli kärkikymmenikössä myös vuonna 2015. Matalimman mediaanitulon kymmenestä kunnasta kuusi (Rautavaara, Rääkkylä, Kivijärvi, Juuka, Puolanka ja Kaavi) oli listalla myös vuonna 2015. Tuloerot kuntien välillä ovat rakenteellinen eivätkä suhdannepohjainen ilmiö.