Kauniaisissa asuvan henkilön käytettävissä oleva mediaanitulo oli vuonna 2024 tasan 45 200 euroa. Rautavaaralla saman vuoden mediaani oli 22 672 euroa. Sama henkilö siis saa Kauniaisissa kahdessa vuodessa enemmän käteen kuin pohjoissavolaisessa Rautavaarassa neljässä.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kuntien välinen ero on Suomessa edelleen jyrkkä, vaikka koko maan mediaani jää 28 604 euroon. Kauniainen on Suomen suurituloisin kunta selvällä erolla, ja kärki kymmenikön viidestä paikasta löytyy Ahvenanmaalta tai pääkaupunkiseudun naapurikunnista. Köyhin pää keskittyy Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen.
Mitä mediaanitulo tarkoittaa tässä jutussa
Tilastokeskus julkaisee asuntokuntien tulot kahdella eri mittarilla: ne saa joko nimellisinä euroina asuntokuntaa kohden tai jaettuna kulutusyksiköillä. Jälkimmäinen niin sanottu ekvivalentti mediaanitulo ottaa huomioon, että suuri perhe tarvitsee enemmän rahaa saavuttaakseen saman elintason kuin yksin asuva. Eurostat-asteikko antaa ensimmäiselle aikuiselle painon 1,0, muille aikuisille 0,5 ja lapsille 0,3.
Tässä jutussa esitetyt luvut ovat ekvivalentteja mediaanituloja vuodelta 2024, jolloin Tilastokeskuksen tulonjakotilasto on viimeisin saatavilla. Ne on julkaistu joulukuussa 2025. Mittari on sama, jolla EU vertailee tuloeroja ja köyhyysrajoja jäsenmaiden välillä.
Top 10 rikkaimmat kunnat 2024
Kärki on poikkeuksellinen siinä, että se on kahden alueen yhdistelmä: Ahvenanmaa ja Etelä-Suomen kasvukäytävä Espoosta Sipooseen.
Kauniainen vie listalla oman kategoriansa: sen mediaani on lähes 8 500 euroa korkeampi kuin kakkosena olevan Jomalan. Ero kakkosen ja kymmenennen välillä on sen sijaan vain noin 2 800 euroa.
Listalle pääsee kahdella eri mekanismilla. Ahvenanmaan kunnat (Jomala, Sottunga, Lemland, Brändö) ovat pieniä, eikä niissä juuri ole pienituloista työvoimaa. Saaristohallinnon ja merenkulun palkat nostavat mediaania. Etelä-Suomen kunnat (Pornainen, Sipoo, Espoo, Masku, Siuntio) ovat puolestaan klassisia “asukasvalintakuntia”, joihin korkeasti koulutetut perheet muuttavat omakotitaloon työpaikan ollessa Helsingissä, Turussa tai Tampereella.
Top 10 köyhimmät kunnat 2024
Köyhimpien kymmenen kunnan kärki on rakenteellisesti vielä yhtenäisempi. Kaikki ovat pieniä Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutukuntia, joissa väestö ikääntyy nopeasti ja työpaikat ovat vähentyneet teollisuuden tai metsätalouden mukana.
Rautavaaralla mediaani jää 22 672 euroon, mikä on Suomen kuntien matalin luku ja noin 79 prosenttia koko maan mediaanista. Kunnasta kuusi kymmenestä on Pohjois-Karjalan tai Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Kunnista yksikään ei yllä Suomen koko maan mediaaniin 28 604 euroon. Erotus rikkaimman ja köyhimmän välillä on 22 528 euroa eli lähes kaksinkertainen.
Miksi erot ovat niin suuria
Kuntien tulotaso ei vaihtele sattumalta. Tilastokeskuksen taustadokumentaatio ja Kuntaliiton analyysit nostavat esiin neljä rakenteellista syytä, jotka selittävät suuren osan jakaumasta.
Ikärakenne. Eläkeläisten osuus laskee mediaania, koska eläkkeet ovat tyypillisesti pienempiä kuin palkkatulot. Rautavaaralla yli 65-vuotiaiden osuus on yli 40 prosenttia, kun Kauniaisissa se on noin 22 prosenttia. Sipoossa, Pornaisissa ja Maskussa lapsiperheiden osuus on suuri ja työikäisten osuus tavanomaista korkeampi.
Työllisyys ja toimialarakenne. Korkein työllisyysaste löytyy yleensä pääkaupunkiseudulta ja Pohjanmaalta, matalin Pohjois- ja Itä-Suomesta. Ahvenanmaalla työllisyysaste on Suomen kärkeä, mikä näkyy listan yläpäässä. Maatalous ja metsätalous tuottavat asukkaalle vähemmän rahaa kuin asiantuntijatyö.
Koulutustaso. Kauniaisten työikäisistä yli 60 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Listan köyhimmissä kunnissa korkeakoulutettujen osuus jää usein alle 20 prosenttiin. Korkeampi koulutus tuottaa palkkatutkimuksissa keskimäärin selvästi korkeammat ansiot.
Pääomatulot ja yritysomistus. Kauniaisten kohdalla mediaania nostaa myös harvinaisen suuri osinkotulojen osuus. Yli neljäsosa kunnan asukkaista saa pääomatuloja, mikä on koko maan kärkilukema.
Kauniainen on tilastollinen poikkeus
Kauniainen on niin selvä ykkönen, että se kannattaa nostaa erikseen esiin. Vain noin 10 300 asukkaan kunta on noussut Suomen suurituloisimmaksi kunnaksi joka vuosi vähintään 1990-luvulta lähtien. Vuoden 2017 tulonjaon kokonaistilasto kertoi Kauniaisten asuntokuntien saaneen vuodessa keskimäärin 134 430 euroa bruttotuloa, kun koko maan asuntokuntien keskiarvo oli noin 53 000 euroa.
Vuoden 2024 luvuilla Kauniaisten ekvivalentti mediaani 45 200 euroa on 58 prosenttia korkeampi kuin koko maan mediaani 28 604 euroa. Asuntokuntien (ei kulutusyksikköjen) mediaanitulo Kauniaisissa oli 69 098 euroa, kun Rautavaaralla se jäi 30 522 euroon.
Kauniaisten erityisasema näkyy myös pidemmässä kehityksessä. Kärkikunnan mediaanitulo on vuosina 2015 ja 2024 välillä pysynyt 44 000 ja 46 000 euron välissä, kun koko maan mediaani on noussut 27 800 eurosta 28 600 euroon. Rautavaarallakin mediaani on hivenen kasvanut, 22 100 eurosta 22 672 euroon.
Yllä oleva käyrä on Kauniainen. Saman ajanjakson koko maan mediaani on käytännössä tasainen viiva 28 000 ja 29 200 euron välissä, ja Rautavaaran käyrä pysyy 22 000 ja 23 100 euron haarukassa. Suhteet eivät ole liikkuneet vuosikymmenessä juuri lainkaan.
Suuret kaupungit ovat keskellä jakaumaa
Pääkaupunkiseutu erottuu, mutta ei sillä tavoin kuin moni olettaa. Helsingin mediaani on 31 507 euroa, mikä on selvästi koko maan mediaania korkeampi mutta jää alle Espoon (34 096 €) ja Vantaan (30 061 €). Helsingin sisällä tuloerot ovat kuitenkin jyrkempiä kuin missään muussa kunnassa: yhden postinumeron alueella tienataan keskimäärin 110 000 euroa, naapuripostinumerossa alle 20 000.
Helsingin tilanne on erikoinen: kaupungin mediaani on koko maan mediaania korkeampi, mutta huomattavasti matalampi kuin pääkaupunkiseudun naapurikuntien. Selitys löytyy asuntorakenteesta. Helsinki on Suomen ainoa kunta, jossa pieniä yksiöitä ja opiskelija-asuntoja on huomattava osuus, ja niissä asuvat opiskelijat ja vuokralaisten tulonsaajat painavat mediaania alas.
Tampere, Turku ja Jyväskylä ovat tunnettuja yliopistokaupunkeja, ja niiden mediaani jää alle koko maan keskiarvon. Yliopisto-opiskelijoiden suuri määrä laskee tilastollista mediaania, vaikka työllisten palkkataso on kohtuullinen.
Kauniaisten paradoksi: matala vero, suuri verokertymä
Kuntien tulotaso vaikuttaa suoraan kunnallisverokertymään. Kauniainen on Suomen matalimmin verottava kunta 4,7 prosentin tuloveroprosentilla, mutta se kerää silti enemmän verotuloja per asukas kuin moni muu Manner-Suomen kunta. Selitys on yksinkertainen: kun mediaanitulo on 58 prosenttia korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, jokainen veroprosentti tuottaa myös 58 prosenttia enemmän rahaa.
Sote-uudistus muutti kuvaa rajusti vuonna 2023. Aiemmin Kauniainen keräsi 17 prosentin tuloveroprosentilla noin 17 700 euroa kunnallisveroa per asukas. Nykyisellä 4,7 prosentin verolla luku on noin 4 300 euroa per asukas. Silti Kauniainen tasaa edelleen valtionosuusjärjestelmän kautta enemmän verovaroja muille kunnille kuin saa takaisin.
Köyhimmissä kunnissa logiikka kääntyy päinvastoin. Rautavaaralla matala mediaanitulo tarkoittaa, että jokainen veroprosentti tuottaa vähän rahaa. Tämän takia kunnat, joissa veropohja on ohut, joutuvat usein nostamaan veroprosenttiaan. Vuoden 2026 korkein kunnallisveroprosentti, 10,9 %, on Pomarkussa, ja kärkikymmenikkö koostuu pääosin pienituloisista maaseutukunnista.
Mitä erot tarkoittavat palvelutasolle
Kuntien lainsäädäntö velvoittaa tarjoamaan tietyt palvelut riippumatta tulotasosta: peruskoulu, varhaiskasvatus, kirjasto, vesi- ja jätehuolto, kaavoitus. Sote-uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut on siirretty hyvinvointialueille, jotka rahoitetaan valtion budjetista. Tämä tasoittaa kuntien välisiä eroja merkittävästi: Rautavaaran terveyskeskus saa rahoituksensa Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, ei kunnan omasta budjetista.
Erot näkyvät kuitenkin yhä siinä, mihin kunnan oma raha riittää. Suurituloisemmissa kunnissa investoidaan enemmän kouluihin, päiväkoteihin, kulttuuriin ja liikuntapalveluihin. Pienituloisissa kunnissa joudutaan tekemään säästöjä juuri näillä alueilla. Valtionosuusjärjestelmä tasaa eroja, mutta ei poista niitä.
Tärkein huomio on, että erot eivät ole pieniä eivätkä lyhytaikaisia. Kahdeksan kymmenestä Suomen suurituloisimmasta kunnasta vuonna 2024 oli kärkilistalla myös vuonna 2015. Yhdeksän kymmenestä köyhimmästä on pysynyt listalla samat kymmenen vuotta. Tuloerot kuntien välillä ovat rakenteellinen, ei suhdannepohjainen ilmiö.